Lilymoor

Tallin henkilökunta, vakiokävijät ja mistä kaikki sai alkunsa

Ensimmäiset haparoivat askeleet, jotka johtivat lopulta Lilymoorin perustamiseen, otettiin viitisen vuotta sitten perienglantilaisissa maalaismaisemissa. Cambridgesta kotoisin oleva Alice oli muuttanut työn perässä pääkaupunkiin Lontooseen. Yhtenä vapaana viikonloppunaan hän päätyi sukulaisten luokse maaseudulle. Alicen eno ehdotti, että he lähtisivät seuraamaan paikkakunnalla järjestettävää maatalousnäyttelyä. Katsellessaan kehässä kiertäviä ylämaanponeja Alicen huomio kiinnittyi yhtä ponia taluttaneeseen kilttiin pukeutuneeseen mieheen. Sattumoisin kyseinen mies oli huomannut yleisön joukossa viehättävän vaaleaverikön. Kävi ilmi, että eno tunsi ponia taluttavan miehen, joka oli perhetutun poika. Nuoret esiteltiin toisilleen. Kuukausia myöhemmin James uskaltautui jättämään Ylämaat taakseen vieraillakseen Lontoon hulinassa ensimmäistä kertaa sitten lapsuutensa. Tätä vierailua seurasi tiivis yhteydenpito, joka johti kummankin reissaamiseen Lontoon ja Ylämaiden välillä, ja lopulta muuttolaatikoiden pakkaamiseen.

Alice Selwyn

Tallin varsinaiseksi omistajaksi itseään tituleeraava Alice on ollut heppahullu pienestä pitäen. Joskus teini-iässä hän suunnitteli opiskelevansa ratsastuksenopettajaksi tai eläinlääkäriksi, mutta päätyikin lopulta lukemaan kaupallista alaa. Alice tarttuu mielellään uusiin haasteisiin ja hänellä onkin yleensä monta rautaa tulessa samaan aikaan. Tämän takia tallistakin saattaa löytyä tarralapuille kirjoitettuja muistutuksia kaikesta, mitä pitäisi saada tehtyä. Luonteeltaan Alice on avoin ja ystävällinen ja hän pyrkii aina ottamaan toiset huomioon. Kaikista mieluiten nainen paijailee pikkuponejaan, valjastaa ponit vaunujen eteen tai treenaa kouluratsastusta. Ylämaiden rauhalliseen ja joskus uneliaaseen elämänmenoon sopeutuminen ei ole sujunut ihan kivuttomasti kaupunkilaistytöltä, mutta periksi ei ole annettu.

James McLaughlin

Tallin toinen omistaja on Ylämailta kotoisin oleva James, joka vietti lapsuutensa maaseudulla. Miehen vanhemmat omistavat maatilan, minkä takia mies on tottunut eläimiin ja tilan askareisiin jo aivan pienestä pitäen. Luonteeltaan James on maanläheinen ja melko ujo, vaikka hän onkin Alicen myötävaikutuksesta päässyt enimmästä ujoudestaan eroon. Skotlantilaisiin liittyvän stereotypian mukaan myös Jamesille jalkapallo on hyvin tärkeää ja hän seuraa sitä aina kun vaan ehtii. Mies ottaa osaa tasapuolisesti tilan askareisiin ja hoitaa kaikki korjaustyöt, monesti jo ennen kuin niistä on tullut nalkutusta paremmalta puoliskolta. Välillä James toimii myös tulkkina, sillä englantilaisena Alice ei vieläkään aina ymmärrä ihmeellistä mongerrusta, jota kutsutaan myös skottiaksentiksi.

Sophie Finley

Lähikylästä kotoisin oleva Sophie on kuusitoistavuotias teini, joka on asunut yhdessä mumminsa kanssa niin kauan kuin vain muistaa. Tytöstä kotiseudun rauhallisuus on todella ärsyttävää ja hän vannoo aikuisena asuvansa suuressa kaupungissa ja matkustelevansa ympäri maailmaa. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat myös eläimet jollain tavalla, esimerkiksi ammatin puolesta, sillä tytön haaveammatti on tulla eläinlääkäriksi. Sophie on pikkulapsesta lähtien käynyt ratsastamassa tuttujen poneilla. Mieluiten tyttö viihtyy eläinten parissa. Luonteeltaan Sophie on yleensä melko rauhallinen, mutta toisaalta hän saattaa sanoa mielipiteensä muiden mielestä turhankin suoraan ja kipakasti. Tallitöiden suhteen Sophie ei ole nirso, sillä hän auttaa niissä mielellään, vaikka mukavinta olisikin harjailla söpöjä poneja.

Eilidh Finley

Jos haluaa saada selville paikalliset juorunaiheet, on parasta kääntyä Eilidhin puoleen. Pojantyttärensä kasvattanut nainen tietää kaiken, mitä paikkakunnalla tapahtuu ja onpa hän myös hyvin selvillä muiden yksityiselämästä. Juoruilijan maineestaan huolimatta Eilidh ei ole mikään höpsähtänyt vanhus, jolla ei ole muuta tekemistä kuin höpötellä kissoilleen. Päinvastoin, Sophien nuorekas mummi ei ole täyttänyt vielä kuuttakymmentä ja on kovasti järjestämässä kylätoimikunnan asioita ja ties mitä paikallistapahtumia. Lisäksi hän on ehdottomasti enemmän koira- kuin kissaihmisiä. Luonteeltaan Eilidh on topakka, jopa hyvinkin tiukkapipoinen, mutta samalla hänellä on myös rennompi puoli, joka pilkahtelee esiin lähinnä tuttujen seurassa. Eilidh hemmottelee mielellään tallin poneja tuomalla niille pihassaan kasvavien omenapuiden satoa.

© Lilymoor 2014–2018      tausta The Inspiration Gallery      grafiikka Amretasgraphics

Lilymoor on virtuaalitalli - Lilymoor is a sim-game stable